Posted on Jätä kommentti

Metsästystä 1.1.19

Yöllä tuiskutti kovin raketteja ampuessa vaan sehän ei haittaa pientä hiihtelyä ajokoiran kanssa.

 

Varusteina:

Järvisen mehtäsukset 280 senttisenä suomupohjalla (sukset)

Alusasuna Svalan extreme

Päällä Beretta oranssi risukuvio goretakki, housuina Sasta wolf gore

Reppuna Savotta asereppu (kolmesti korjattu) mutta kannattaa valita kotimainen Torrakko

Pyssynä Baikalin ij-18, 308, lyhennettynä piippu 40 senttiin ja siinä jaki 3i äänenvaimentaja sekä piipussa kiskon päällä aimpoint micro H2

Koirana suomenajokoira mellumäen Heta, tutkana hyväksi testattu Ultracom R10

Hiihtoa tuli 2,5 kilsaa erittäin ryyteisessä metsässä, keli nollassa ja loppumatkasta alko pohjaan paatamaan eikä ollu pikaluisto mukana eikä silikooniakaan, kunto kasvaa ja läski sulaa…

Koiralle tuli matkaa 14km eikä pupua löytyny, pari teeren lähtöä oli ja niille kiljahteli kyllä kovin iloisesti.

Metässä oli hyvinkin raikas ja hapekas keli hiihdellä. Pientä vesitihkua loppumatkasta mutta sepä ei juurikaan haitannu kun ei ole enää silmälasejakaan. Kävin nimittäin Espanjan jahtimatkalla leikkauttamassa miinukset pois suomalaisella klinikalla ja hyvä tuli, ennen rillit aina huurussa ja ilimankaa ei nähny mitään kun piilaritki unohtu laittaa aamulla päähän tai alkoivat ärsyttää silmiä illasta.

Suksina pidän näin laiskalle (osaamattomalle) voitelijalle tuota suomupohjaa parempana, hyvä pito ojien ylityksissä ja harvoin sitä ainakaan minä niin kovaa painan menemään että se pieni ääni kovalla kelillä haittais enempää kuin se puuskutus ja sauvojen kalina yms äänet.

Aseenkuljetuksessa tuo asereppu on ihan hyvä, painoa toki tulee kun siellä kirveet ja pelit mukana, hiostaakin se vähän selkää siihen nähe ku tottunu menemään päivän sillai että eväsleivät puukon kans vasemmassa sivutaskussa ja pikku termospullo oikiassa tai lämpimillä ilmoilla pikku vissyputeli.